maanantai 5.12.2022 | 15:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ylivieskan poliisiasemalla työskentelevä rikosylikomisario Ilkka Piispanen ja Poliisihallitus ryhtyvät etsimään sovinnon edellytyksiä Piispasen siviilikanteen käsittelyssä

Pe 28.9.2018 klo 13:10 | päivitetty pe 15:23

Annika Tiitto

Oulun poliisilaitoksella Ylivieskan poliisiasemalla työskentelevän rikosylikomisario Ilkka Piispasen jättämää siviilikannetta käsiteltiin Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa perjantaina. Suullisessa valmisteluistunnossa päädyttiin lopputulokseen, jonka mukaan Piispanen ja Poliisihallitus ryhtyvät etsimään sovinnon edellytyksiä.

– Tässä vaiheessa on todettava, että ovet puolin ja toisin ovat avoinna. Meillä on toive, että pääsemme tässä asiassa molempia tyydyttävään ratkaisuun, Piispasen asianajaja Tapani Takala totesi.

Piispanen on työskennellyt Oulun poliisilaitoksen Ylivieskan yksikössä rikostorjuntayksikön johtajana. Piispanen sairastaa etenevää motoneuronitautia (FALS). Työnantajan organisaatiomuutoksen myötä Piispanen sai pitää vuonna 2016 rikosylikomisarion virkanimikkeensä, mutta toimenkuva muuttui Ylivieskan rikostorjuntayksikön johtajasta Ylivieskan yksikön tutkinnanjohtajaksi. Tehtävät ovat Piispasen mukaan käytännössä samat, mutta palkka laski noin 600 euroa kuukaudessa.

Perjantain valmisteluistuntoon lähdettiin tilanteesta, jossa kantaja vaati, että Poliisihallituksen aloitteesta Oulun poliisilaitoksessa toimeenpantu organisaatiomuutos julistettaisiin yhdenvertaisuuslain mukaan mitättömäksi siltä osin kuin kantajan virkatehtäviä on alennettu aikaisemmin olleesta vaatimustasosta. Samalla kantaja vaati, että valtion on korvattava kantajalle 65 000 euroa hyvitystä. Kantajan näkemyksen mukaan toimenkuvan alentamisen todellinen peruste on hänen vaikeavammaisuutensa.

Vastaaja eli Poliisihallitus vastusti kannetta ja vaati, että siinä esitetyt vaatimukset hylätään. Lisäksi vastaaja vaati, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. Perusteluissaan vastaaja kiistää, että Piispasen työkyvyn selvittäminen olisi liittynyt organisaatiomuutokseen tai että alaisten tyytymättömyys esimiestyöhön olisi ollut muutoksen syy. Vastaaja myös muistutti, että samoja syrjintäväitteitä on käsitelty ennenkin ja prosessit ovat päätyneet siihen, että Piispasta ei ole katsottu syrjityksi.

Perjantain valmisteluistunnossa sekä kantajan että vastaajan vaatimuksia käytiin tarkemmin läpi. Keskustelua käytiin siitä, onko eri tehtävien vaatimustasot ja palkkaluokat määritelty oikein virkaehtosopimuksessa. Jos kantaja olisi ollut sitä mieltä, että virkaehtosopimuksessa on vikaa, olisi asiaa pitänyt käsitellä käräjäoikeuden sijaan työtuomioistuimessa.

Niinpä päädyttiin siihen, että virkaehtosopimuksen osuus on riidaton. Jäljelle jäänyt riitatilanne koski siis organisaatiouudistusta. Keskustelua käytiin siitä, onko organisaatiouudistus ollut näennäinen ja onko se kohdistunut kantajaan sen vuoksi, että hänet saadaan palkkauksellisesti alempaan asemaan hänen terveydentilansa vuoksi. Lisäksi keskusteltiin siitä, onko Piispasen työnkuvassa ylipäätään tapahtunut muutosta, joka johtaisi alempaan palkkatasoon.

Näistä lähtökohdista kantaja ja vastaaja pitivät alle puolen tunnin sovittelukeskustelun, jonka myötä he päätyivät jatkamaan sovinnon edellytysten etsintää.

– Yhteinen tahtotilamme on se, ettei uusia oikeudenkäyntejä tulisi. Kumpikin osapuoli omasi jo nyt valmiudet sovintoneuvotteluihin, mutta ehdot vain ovat vielä avoinna, asianajaja Takala kertoi valmisteluistunnon jälkeen.

Piispanen itse oli edelleen sitä mieltä, ettei kaikki ole mennyt oikein, mutta hän toivoi asiaan pikaista ratkaisua.

– Tämä alkoi jo vuonna 2013 ja tässä sitä ollaan vieläkin. Tämä on ikävää kaikille osapuolille, joten toivottavasti asia saadaan tavalla tai toisella finaaliin, Piispanen sanoi.

#