Paikallisuutiset
Palolento vaatii taitavan lentäjän ja tarkkasilmäisen tähystäjän – Ihmissilmä havaitsee ilmassa kaukaakin nousevan savun, näkyvyys hyvällä ilmalla jopa sata kilometriä
YlivieskalainenMikko Kaarto on lähdössä palolennolle Kalajokilaakson ilmailukerhon omistamalla Cessna 172 -pienlentokoneella. Vähän aikaisemmin hän on ajanut koneen ulos hallista ja tehnyt tarvittavat tarkistukset siihen.
Vielä ennen lentokoneen ohjaussauvoihin tarttumista hän selvittää sen, ettei suunnitellulla lentoalueella ole ilmatilavarauksia, eikä esteitä kentillä. Hän tekee myös ilmoituksen 112-palvelulla hätäkeskukseen ja ilmoittaa lentosuunnitelman.
Kaarto tarkistaa viranomaisten sääpalvelusta pilvenkorkeuden, näkyvyyden, tuulen nopeuden ja suunnan sekä sen, ettei sada tai ole ukkospilviä.
Metsäpaloindeksiä tarkkailemalla selviää puolestaan, milloin ja montako kertaa vuorokaudessa palolento lennetään. Kun paloindeksi on yli 4.3, lennetään yksi palolento vuorokaudessa ja kun indeksi ylittää 5.4 lennetään kahdesti.
– Lentäjä tekee aina päätöksen, lähteekö ilmaan. Matalat pilvet tai kova sivutuuli voivat olla esteenä lennolle eli turvallisuus on aina tärkein, Mikko Kaarto sanoo.
Nyt sivutuulta on 12 solmua ja lähes pilvetön taivas. Lentoon voidaan nousta.
Lentäjä ei lähde koskaan palolennolle yksin, vaan mukana on aina tehtäväänsä koulutettu tähystäjä. Tällä kertaa Mikko Kaarron pariksi lennolle on lähdössä oulaistelainenEsa Jylhä. Hän ei harrasta lentämistä, vaan on mukana palokunnassa. Palolentotoimintaan hän lähti mukaan, koska kuuli tähystäjien tarpeesta ja alkavasta koulutuksesta tehtävään.
Työnjako miehillä on selvä: Tähystäjä tähystää ja lentäjä lentää.
– Lentäjän pitää keskittyä koko ajan koneen ohjaamiseen. Ei siinä voi alkaa kurkistella mahdollisia palonalkuja tai tekee helposti ohjausvirheen, Mikko Kaarto toteaa.
Tähystäjä näkee reilun puolen kilometrin korkeudella lentävästä koneesta kauaksi, noin sadan kilometrin päähän. Esimerkiksi Ylivieskan lentokentältä pian ilmaan nousun jälkeen avautuu näkymä Pohjanlahdelle läntisessä horisontissa ja pohjoiseen katsottuna näkyvät Kopsan tuulimyllyt Raahesta.
Ihmissilmä havaitsee ilmasta kaukaakin nousevan savun.
– Tyvenellä ilmalla savu nousee ylös, ja silloin voi nähdä esimerkiksi nuotiosta nousevan savun kymmenien kilometrien päähän, Mikko Kaarto kertoo.
Kun havainto on tehty, lennetään paikalle tarkistamaan, mistä on kyse. Savun väri kertoo kokeelle tähystäjälle paljon.
– Turpeesta nouseva pöly on punaista, kivimurska ja soratiepöly vaaleaa, mutta maastopalosavu on usein sankempi ja tummempi, varsinkin jos palaa jotain muuta metsän mukana, Kaarto ja Jylhä kertovat.
Havainto tarkistetaan aina, jos vähänkin mietityttää, mistä savu on peräisin.
Palolentoja lennetään tavanomaista matalammalla ja hitaammilla nopeuksilla. Joskus jäädään kaartelemaan palopaikan läheisyyteen. Se asettaa lisää haastetta lentäjälle. Siksi palolentäjäksi aikovalla pitää olla takanaan vähintään sata lentotuntia.
– Tarvittaessa teemme ilmoituksen palosta, ohjaamme palokunnan paikalle ja avustamme sammutukseen liittyvissä asioissa, Mikko Kaarto kertoo.
Palolentäjät tekevät tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Uusi tekniikka on siinä apuna. Virve-viranomaisverkon lisäksi mukana on matkapuhelin ”Lokki”, joka on päivystäjällä ympäri vuorokauden päivystysviikon ajan.
– Voimme tarvittaessa kuvata tai lähettää videota paloalueesta viranomaisille. Sen perusteella he osaavat tehdä omia päätöksiään palon sammuttamiseen liittyen, hän sanoo.
Palolentotoiminta on kilpailutettu ja sitä valvoo aluehallintovirasto. Kalajokilaakson ilmailukerho on mukana yhtenä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle perustetussa Pohjolan Lentopelastajat -yhdistyksessä, joka huolehtii palolennoista maakunnissa.
Ylivieska, Raahe ja Pyhäsalmi lentävät vuorollaan reittiä, joka kulkee Ylivieskasta Alavieskan Alakäännän kautta Siikajoen Revonlahdelle ja sieltä edelleen Vaalaan, lähelle Manamansaloa, mistä reitti kääntyy Pyhäsalmeen ja palaa takaisin Ylivieskaan. Uuteen, tänä kesänä ensimmäistä kertaa lennettävään reittiin yhdistettiin kaksi reittiä. Uusi on huomattavasti isompi alue kuin aikaisempi, joka kulki Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa.
– Hyvällä säällä koko alueen pystyy tähystämään ilmasta, mutta jos on huono näkyvyys, keskelle ei näe kunnolla. Silloin pitää tehdä harkinnan mukaan poikkeuksia reittiin, jotta nähdään myös alueen keskikohdat, Mikko Kaarto sanoo ja harmittelee alueen laajuutta.
Ilmatähystys on tehokas keino havaita pienetkin palonalut. Tänä vuonna palolennoilta on tullut useita ensihavaintoja, mutta viimevuotisiin määriin ei onneksi ole ylletty. Palolentoja lentävä Mikko Kaarto kertoo, että toista viikkoa on lennetty kaksi kertaa vuorokaudessa ja sama tahti näyttäisi jatkuvan.
Viime kesänä yhden lennon aikana havaittiin peräti 17 metsäpaloa. Syynä oli alueen yli pyyhkäissyt ukkosrintama ja salamoiden sytyttämät maastopalot.
– Viime kesänä pelkästään minun lennoilla jouduttiin ohjaamaan kymmenen kertaa palokunta paikalle, hän muistelee.
Normaalisti alle kolme tuntia kestävä palolentoreitti vaati viime kesänä pisimmillään 5–8 tunnin lentoja. Konettakin piti käydä välillä tankkaamassa.
Suomessa ei ole aikoihin nähty isoja metsäpaloja, kuten naapurimaissa Venäjällä ja Ruotsissa, joissa ei ole vastaavaa palolentojärjestelmää.
– Mikään ei korvaa ihmissilmää ilmassa. Silmä näkee yllättävän kauaksi ja havaitsee pienetkin palonalut toisin kuin esimerkiksi drone, Mikko Kaarto sanoo.
Suomessa palolentotoimintaan käytetään vuodessa keskimäärin alle 300 000 euroa. Poikkeuksen teki viime vuosi, jolloin yhteiskunnan varoja kului 1,5 miljoonaa euroa kuivan kesän takia.
– Mutta se ei ole kuin yhden isomman palon aiheuttamien kustannusten verran rahaa. Tällä toiminnalla pystymme ehkäisemään todella isoja vahinkoja, joita aiheutuu muun muassa pelastustehtävistä, palaneen metsän korvaamisesta, raivauksesta, mahdollisista rakennuspaloista tai jopa hengenvaaran aiheuttaneista tilanteista, Kaarto luettelee ja ihastelee, kuinka tehokkaaseen toimintaan suomalainen pelastuslaitos pystyy.
Ilmailukerhojen saamat korvaukset palolennoista käytetään toiminnan, koneiden ja tilojen ylläpitämiseen. Palopäivystystä tekevät vapaaehtoiset.
Katso videoita palolennolta ja lue lisää maastopaloista:
Pieniä maastopaloja päivittäin – Sievin palo syttyi todennäköisesti tienvarsien raivauksesta
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
